Thonet projekti on nyt valmis ja tässä lopputulos. Istuinosan verhoilun saatan vielä vaihtaa, kunhan löydän sopivan, mutta tämä kelvatkoon hetkeksi. Kangas on Marimekon Frekvenssi, jota löytyi valmiiksi kaapista.
Viime viikolla kyselin teiltä vinkkejä maalisävyyn. Suurimman kannatuksen saivat pastellin sävyt, etenkin minttu. Mintun väristä tästä ei tullut, mutta otin kopin pastellin sävyistä. Itse ajattelin harmaata tai jopa vihreää, mutta tässä värissä yhdistyy nyt vähän molemmat. Valitsin sävyn Tikkurilan Tunne Väri -värikartasta ja sävyn nimi on Nefriitti (N494). Pimeällä tuoli näyttää enemmän harmaalta, mutta jossakin valossa pastellin vihreältä.
Itse olen melko tyytyväinen tähän värivalintaan. En halunnut valita mustaa tai valkoista, koska yleensä valitsen aina jomman kumman! Halusin tämän tuolin erottuvan meidän muuten melko värittömästä sisustuksesta, mutta en liikaa. Siksi en valinnut mitään kirkuvan räikeää väriä. Toiseksi uskon, että olisin kyllästynyt siihen viikossa. Mitä olette mieltä? Oliko nappi värivalinta vai mentiinkö pahasti mönkään?
En itse löytänyt juuri vinkkejä Thonetin tai muiden wieniläistuolien kunnostukseen, joten tässä pari teille pari vinkkiä, jotka pätee kyllä kaikkien huonekalujen kunnostukseen.
- Ainakin Thonetin osat oli kiinnitetty ruuveilla, joten se oli helppo purkaa osiin. Silloin hiominen ja maalaminen ovat paljon helpompaa ja lopputulos on paljon siistimpi.
- Suosittelen tekemään perusteellisen hionnan, vaikka se onkin superkypsyttävää puuhaa. Itse pyrin hiomaan niin lähelle puupuhdasta kuin vain ikinä jaksan. Tällöin maali tarttuu paremmin ja maalipinnasta tulee sileämpi ja siistimpi. Etenkin lakka- ja vahakäsittelyiden kanssa perusteellinen hiominen on äärimmäisen tärkeää.
- Jos nurkista löytyy hiomakone, suosittelen sen käyttämistä! Hiomajälki on siistimpää ja kädet välttyvät suurimmalta rasitukselta.
- Joskus olen käyttänyt myös sikliä (en perunaa, vaan teräslastaa, jolla voi raapia vanhaa maalia tai lakkapintaa pois), joka myöskin nopeuttaa puuhastelua. Testasin sitä tähänkin tuoliin, mutta pyöreään pintaan huomasin hiomisen olevan nopeampaa.
- Jos pinnassa on naarmuja tai kolhuja, ne voi paikata puukitillä tai esimerkiksi kemiallisella puulla. Itse olen käyttänyt molempia ja molemmat toimii. Yksi kikka on säästää hiomispölyt, sekoittaa sitä liimaan ja paikata kolot, jolloin päästään lähelle oikeaa sävyä. Tätä olen itse testannut vain kerran ja pidän enemmän valmiista kitistä.
- Paikatut kohdat tietysti hiotaan sileäksi.
- Hiomapölyt ja lika kannattaa putsata perusteellisesti, jotta maalipinnasta tulisi sileämpi.
- Suosittelen satsaamaan hyviin maalitarvikkeisiin. Mikään ei ole kamalampaa kuin halpa suti, josta irtoaa karvoja. Se tietää sinulle vaan lisää työtä ja hiomista. Varsinkin jos on yhtä tarkka kuin minä, eikä siedä yhtäkään valumajälkeä / karvaa missään.
- Minä käytän yleensä huonekalujen maalauksessa Tikkurilan Empire maalia, koska se tasoittuu itsestään tosi kauniisti, eikä siinä näy juurikaan edes sudin jälkiä.
- Kuivumispaikka kannattaa miettiä ennen kuin maalaat! Tämän tuolin osat laitoin roikkumaan ruuvin ja rautalangan avulla, jolloin ne oli helppo maalata ja jättää kuivumaan ilman, että juuri maalattuun pintaan ei tulisi enää osumia.
- Maalikerroksien välissä hion yleensä kaikki pinnat vielä hienolla hiekkapaperilla käsin.
- Kun maalipinta tyydyttää, tuolin voi koota. Jos on tarvis, liitoksiin voi lisätä liimaa jne...
- Lopuksi voi ihastella omaa kädenjälkeä.
Tapoja on varmasti yhtä monta kuin tekijöitäkin, mutta itse olen huomannut tämän toimintakaavan olevan paras. En todellakaan ole näissä hommissa mikään pro, mutta tykkään puuhastella ja jälki on yleensä minua tyydyttänyt.
Tämän tuolin edellinen omistaja ei ollut hionut vanhaa lakkapintaa ollenkaan, joten maali ei ollut tarttunut kunnolla. Lisäksi oltiin käytetty huonoa sutia, joka jätti sottaisen jäljen. Tuolia myöskään ei ollut purettu, jonka vuoksi selviä sudin jälkiä oli näkyvissä etenkin sellaisissa kohdissa, jossa osat liittyy keskenään. Myöskään valumajäljiltä ei oltu vältytty. Aikaa tähän operaatioon oli luultavasti mennyt alle tunti, kun minulla meni varmaan kymmenen. Mutta ero lopputuloksessa on aikamoinen! Kuvan lähtötilanteesta voit tsekata täältä.
Amen, allekirjoitan kaikki, niin kunnolliset työvälineet kuin alkydimaalin käytön sekä välihionnat. Ilman noita työnjälki vaan ei ole kunnollista :) Vinkkinä vielä, että maalaaminen on helppoa ilman töpöttämistä jalkojen juurella ja kuivumaan tuolin saa ilman pintakosketusjälkiä, kun naulaa kevyesti ohuet naulat jokaiseen jalkaan ennen maalaamista. Tuoli seisoo silloin naulojen varassa maalaamisen sekä kuivumisen ajan ja naulat on helppo poistaa, kun tuoli on kuivanut :)
VastaaPoistaVäri on mahtava. Lehmuksen vihreää mietin työhuoneeni seinään uudeksi maalisävyksi ja haaveilen keittiön seinään Emery & cien käsintehdyistä vihertävistä laatoista.
Hei kiitos tosta vinkistä! Sitä en ole vielä aikaisemmin testannutkaan. Täytyypä seuraavan projektin kohdalla testata! Mutta kyllä se vaan niin on, että jos hyvää jälkeä haluaa, niin sen eteen pitää tehdä töitäkin :) Musiikki pauhaamaan taustalle ja siinä tanssin ohella, voi välillä vähän sutia maaliakin. Se on ihan terapeuttista hommaa. Mä saan jotain jostain kummaa tyydytystä siitä, että jokin vanha ränsistynyt klassikko saa uuden, arvoisensa elämän :)
PoistaVäri on todella onnistunut! Kyllä yhden tuolin kanssa vaan saa hikeä ja kyyneleitä vuodattaa, sen totesin Aallon K65-tuolini kanssa:
VastaaPoistahttp://muotoseikka.blogspot.fi/2014/04/tuolileikki-aalto-k65-facelift.html
Vieläkin on kaksi tekemättä!
Valtavat onnittelut siis onnistuneesta projektista! :)
Kyllä saa todellakin! Viime vuonna kunnostin kuusi Pirkka-tuolia ihan romusta. Siinäkin meni oma aikansa. Edellinen omistaja oli hätätoimenpiteenä päättänyt naulata jalat ja rälläkällä sahannut naulojen kannat. Siinä meni kyllä itellä sormi suuhun, mutta onneksi isäni on näppärä ja yhdessä saatiin naulat pois. Kunnostin meille töihin myös pari Aallon K65-tuolia. Siinäkin on hommaa, mutta se on onneksi helppo purkaa osiin.
PoistaJa kiitoksia kovasti!
Upea sävy! En ole osannut ajatella Thonet tuoleja omaan kotiini, mutta tuo väri sai minut pyörtämään mieleni. Kiitokset seikkaperäisestä ohjeesta!
VastaaPoistaHei mahtavaa! Tuo on aina parasta palautetta, kun saa toisen mielen muuttumaan jostain mitä ei ole aiemmin osannut ajatella! Mä en ole aiemmin osannut ajatella tommosta väriä, mut olen kyllä tyytyväinen valintaan!
PoistaVäri on nappivalintaa teille!
VastaaPoistaKiitos! Mä tykkään myös :) Vähän jotain erilaista välillä!
PoistaVärivälainta osu ihan nappiin!! En olis varmaan itse noin makeeta väriä osaanut löytää. Näin puuseppänä kehun kyllä hyvin tehtyä entisöintiä. ;) Hyvä sinä!!
VastaaPoistaKiitos! Kehut ammattilaisten suusta tuntuu vielä paremmalta :)
PoistaTosi hyvän värin olet valinnut :). Sävy näyttää sopivan teidän sisustukseen juuri sellaisena sopivan rauhallisena väriläiskänä! Hienoa maalausttyötä olet tehnyt, kyllä huolellinen pohjatyö palkitsee! Minun tuolini odottaa sitä hiomisinspiraatiota...todellakin aika superkypsää hommaa ;), mutta se vaihe pitää vaan käydä läpi, ennen kun pääsee tositoimiin :). Ai niin, asiasta toiseen, tästä blogista löysin muuten "mikrosementin", josta en ollut kuullutkaan aiemmin. Meillä keittiön välitilan laatat ovat odottaneet sopivaa ratkaisua, ja tuo mikrosementti taitaa olla juuri se :). Ajattelin itse sen levittää, toivottavasti ei ole ylivaikeaa hommaa!
VastaaPoistaKiitos! Kyllä se oman inspiraation vaatii kyllä tuo hiomistouhu! Mutta maalaaminen taas on jo ihan hauskaa.
PoistaMe ollaan oltu tosi tyytyväisiä mikrosementtiin välitilassa. Helppo pitää puhtaanakin. Siinä on monta työvaihetta ja tökötit haisee aivan kamalalta, mutta muuten ei ole vaikeaa. Mekin laitettiin itse. Minä tein muut työvaiheet ja mies levitti sementtikerrokset. Jos laittaa laattojen päälle, niin sinne pitää vissiin laittaa joku verkko, mihin se sementti tarttuu. Valmistajissakin varmasti eroja. Me käytettiin sellasta kuin Top Ciment, microcemento.
Kiitos tiedoista! Onko haju sellainen, että asunnossa pystyy kuitenkin olemaan...sen kuivumisen ajan jne? Kuinka monesta työvaiheesta puhutaan? kiitos jos jaksat vastata :)
PoistaMuistaakseni se oli kyllä aika ärtsy haju. Me ei sillon vielä asuttu tuolla, kun välitilaa tehtiin, joten en osaa sanoa, kuinka nopeasti se haju haihtuu. Jos laitat laattojen päälle, niin saumakohdat pitää ensin tasoittaa, sit pari kertaa joku primeri juttu, sit yksi kerros karheampaa sementtiä, sit päälle toinen kerros jos haluu (me ei laitettu kun yks kerros, haluttiin vähän karheampi pinta), sitten kerros tai kaks hienompaa sementtiä (me laitettin yks), sitten viimiseksi pari kerrosta suoja-aineita ja kovettimia mitä lie olikaan... Eli työvaihta on MONTA! meni melkein viikko tuossakin. Vähän fuskattiin kuivumisajoissa ja kun laitettiin vaan yhdet kerrokset kumpaakin sementtiä, karheampaa ja hienompaa. Voi olla, että joltain valmistajalta löytyy helpompi ja nopeampikin vaihtoehto. Mutta muuten toi on tosi jees! Sävyjäkin on monta mistä valita!
PoistaKiitos :)). Onpa tosiaan aika monta vaihetta, mutta ei mahda mitään. Meillä vaihtoehdot aika vähissä, koska vanhaa laatta ei voi repiä irti (gyprocit lähtee mukana, ja korjaus kallis paukku). Laatan päälle ei oikein voi laittaa uutta laattakerrosta tai levyä, koska tulee niin paksuksi. Laattojen maalausta en halua, joten tämä tekniikka se sitten on! Huh, pikkuprojekti siis tiedossa, mutta luotan siihen, että menee putkeen :)
PoistaMe nakuteltiin kans vanhat laatat pois ja kyprokit lähti mukana. Mutta onneksi oli helppo korjata siinä vaiheessa, kun ei ollut vielä keittiön runkoa asennettu. Mutta tota mikrosementtiä tulee vaan 1-3 mm kerros, joten se olis teille varmaan hyvä! Me ostettiin omat tökötit Mattoliike Sepristä. Ne vois varmaan lähettää kauemmaskin kun Turun alueella pelkästään. Me saatiin ainakin sieltä hyvin apua, kun painittiin työohjeiden kanssa alkuun.
Poista