Remppatarinoita osa 1

Ennen / jälkeen kuvat herättivätkin mukavasti huomiota ja mielenkiintoa. Kerroin, että meidän remontti tehtiin pienehköllä budjetilla. Olihan remontti sen verran mittava, että kyllähän siihen rahaa upposi, mutta mielestäni pihistimme ja panostimme oikeissa asioissa, muutamaa pikkumokaa lukuun ottamatta. Ajattelinkin nyt kertoa meidän remontista ja seikoista, johon me kiinnitimme remontissamme huomiota. Postauksesta tuli niin pitkä, että jaoin sen kolmeen osaan. Ensimmäinen osa kertoo yleisesti meidän remontista, mokista ja onnistumisista, toinen keittiöstä ja kolmas huonekaluista/sisustuksesta.

Teimme melkeimpä koko remontin omin voimin. Oikeastaan kaiken mihin rahkeet vain riittivät. Keittiön asentamiseen ja portaisiin saimme apua, muun työn teimme itse. Aivan ja alakerran lattian asentamiseen saatiin myös kaveri avuksi. Kiitos siis talkooväelle vielä näin jälkikäteenkin! Kävimme remontoimassa melkein joka päivä töiden jälkeen ja tietysti myös vapaapäivinä. Remppa eteni melko hitaasti, mutta toisaalta meillä ei ollut mihinkään kiire. Saimme vanhan asuntomme myytyä nopeasti, jonka jälkeen muutimme pariksi kuukaudeksi vanhempieni luo. Kotiuduimme sinne vähän turhankin hyvin. Ruokaa ja viiniä oli tarpeeksi ja saunakin oli joka ilta lämmin. Remontti vaati oman aikansa, mutta siitä tuli samalla tosi rakas kun sitä omin kätösin teki. Emme oikeastaan edes halunneet muuttaa, ennen kuin kaikki oli valmista. Takaraivossa oli tieto, että sitten kun siellä asuu, niin aika käytetään ihan muuhun eikä remontoiminen enää kiinnosta. Noin neljän kuukauden remontin jälkeen pakkasimme kimpsut ja kampsut, jätimme haikeat hyvästit puusaunalle ja peli-illoille ja muutime omaan kotiin.

Minulla oli aika tarkka visio lopputuloksesta. Suurin haaste oli budjetissa pysyminen. Remontti kannattaakin suunnitella huolella ja miettiä budjettia ja etukäteen. Suosittelen myös vertailemaan eri valmistajien tuotteita keskenään ja pyytämään tarjouksia eri paikoista. Kannattaa kuitenkin muistaa, että vaikka hinnoissa olisi eroja, niin halvin ei välttämättä ole kannattavin vaihtoehto, vaikkakin houkuttelevin. Rakas isäni on mulle opettanut, että köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa.

Jos budjetti on tiukka niinkuin meillä, ennen remonttia kannattaa miettiä mitä oikeasti tarvitsee. Me esimerkiksi jätimme suosiolla keittiön pöydän pois suunnitelmista, koska kumpikaan ei meistä siinä koskaan syö. Siispä jätimme saarekkeeseen tilaa kahdelle baarijakkaralle (jotka kylläkin odottavat vielä kaupassa). Tiesimme, että säilytystilaa tullaan tarvitsemaan paljon, joten yläkerrasta varattiin neljän metrin seinän pätkä kokonaan säilytykselle. Myöskin rappusten alle tehtiin lisää säilytystilaa. Säilytystä suunniteltaessa mietin tarkkaan, mitä kaikkea täytyy säilyttää ja mikä olisi niille hyvä säilytyspaikka. Suosittelenkin siis panostamaan niihin juttuihin, joita oikeasti tarvitsee joka päiväisessä arjessa.

Yksi asia, jossa ei kannata säästää on maalit! Mikään ei ole kamalampaa kuin huonot maalit ja maalausvälineet. Me teimme sen virheen, että ostimme halvinta valkoista maalia ja voi sitä kirosanojen määrää, kun se ei peittänytkään mitään! Maalia ja työtunteja meni tuplasti enemmän hieman kalliimpaan verrattuna. Älkää siis ikinä ostatko halpoja maaleja! Varsinkaan, jos ulkoistatte maalaushommat. Muutaman kympin säästö ei tunnukkaan enää yhtä hyvältä idealta, kun maalarilla menee tuplasti aikaa maalaamiseen. Myönnettäköön, että meidän mokailu maalien kanssa ei loppunut tähän... Meillä oli tarkoitus maalata/telata olohuoneen isoon seinään struktuuripinnoitetta ja tuhlasimmekin niihin 300 euroa. Lopputulos oli vähän turhan vaisu, joten läästimme sen päälle 40 euron saneerauslaastit, jolloin lopputulos oli just eikä melkein. Kunpa olisimme olleet tarpeeksi rohkeita saneerauslaastin suhteen jo heti alkuun. Oltaisiin säästetty aikaa, vaivaa ja rahaa. Vaihtoehdoksi saneerauslaastille mietimme betonipinnoitteita, jotka olisivat olleet huomattavasti kalliimpia. Siihen nähden säästimme kuitenkin. Näin ainakin sitä voi itseään lohduttaa.

Me säästimme aika paljon rahaa tekemällä remontin omin voimin. Tekemällä sitä oppii vaikkei vielä osaisikaan. Mä olen ollut timpuri-isälläni kesätöissä ja siellä opin paljon rakentamiseen ja remontoimiseen liittyvistä jutuista.  Isäni on edelleen go to-henkilö, jolta kysyn apua remppajutuissa. Parasta on se, ettei hän ole koskaan aliarvioinut osaamistani, koska olen tyttö. Ennemminkin hän on kannustanut minua tekemään itse ja opettanut jos en ole jotain osannut. Välillä on hienovaraisesti kehoitettu kasvattamaan munat, mutta se on vaan ihan hyvä juttu. En ole koskaan ollut muutenkaan kovin neitimäinen. Pikkuhiljaa alkaa pysymään porakone ja vasara kädessä. Jätän kuitenkin suosiolla isommat rakennushommat hänelle. Isäni toteutti myös meidän uuden portaikon suunnitelmieni pohjalta, vaikka hänen ensimmäinen kommentti oli, että "Kyllähän sä ne nyt ittekkin osaat tehdä!". Right! En osannu... Toivottavasti saataisiin tuo peevelinmoinen mies myös meidän tulevaan saunaremonttiin avuksi. Vinkkelis vonkkelis vaan sinne suuntaan, niih!

Kiteytettynä sanoisin, että remontissa kannattaa panostaa ratkaisuihin ja materiaaleihin, jotka kestää aikaa, eikä mennä sieltä mistä aita on matalin! Se on kuitenkin pidemmän päälle edullisempaa ja kannattavampaa. Mä kun asun tollasen hermoheikin kanssa, niin meidän molempien hermo pysyy parempana kun kaikki toimii niinkuin pitääkin. Kannattaa myös karsia turha pois! Kaikki mitä ilman voi elää, on turhaa. Älkää kuitenkaan ottako liian kirjaimellisesti, sisustustavarat ja hömpötykset on tietysti välttämättömiä! Lähinnä tarkoitin, että huoneita ei tarvitse tunkea täyteen tavaraa vaan siksi että ”tälläinen nyt kuuluu joka talossa olla”. Jos ei ole ihan varma mitä on tekemässä, niin suosittelen palkkaamaan suunnittelijan jo ennen remontin aloittamista. Silloin kokonaisuus pysyy paremmin kasassa ja lopputulos on harkittu ja harmoninen. Vaikka suunnittelijallekkin täytyy maksaa palkkaa, niin hänellä on usein vinkkejä ja osaamista asioihin, joita ei itse tulisi ajatelleeksi. Ero lopputuloksessa on aika huomattava!

Huh! Kylläpä tuli pitkä teksti. Toivottavasti joku jaksoi lukea. Seuraavaksi asiaa keittiöremontista, stay tuned.